Myötätunto tekee terveeksi ja onnelliseksi

Myötätunto tekee terveeksi ja onnelliseksi

koru

Myötätunnolla tarkoitetaan kykyä asettua toisen asemaan, antaa anteeksi ja armahtaa. Tutkimusten mukaan onnellisia ovat ne, jotka osaavat suhtautua hyväksyvästi myös itseensä. Myötätuntoiset selviytyvät kriiseistä ehjempinä ja uskaltavat päästää menneestä irti. Ystävänsä voi valita, mutta itsensä kanssa on elettävä koko elämä, joten armollisuuden opettelu myös itseään kohtaan on tarpeellista ja palkitsevaa.

Ankaruuden juuret

Julmuus itseään kohtaan juontuu usein jo lapsuudesta saakka: kriittisistä ja vaativista vanhemmista, hylkäämisistä ja vaillejäämisistä, kaltoinkohtelusta. Ikävät kokemukset voivat kasautua koulukiusaamisen, yksinäisyyden, työpaikkakiusaamisen ja alistamisen seurauksena syöden itsetuntoa. Käsitys itsestä muodostuu negatiiviseksi: ajattelumalli ja sisäinen puhe keskittyvät negatiivisuuteen.

Rakasta itseäsi ja muita

Omaa sisäistä puhettaan kannattaa kuunnella, hyväksyä se, ilmaista ja kehittää vähitellen myönteisempiä ja armollisempia ajatuksia. Virheitä saa tehdä, niihin ei kuole, vaan yleensä oppii jotakin uutta. Moka voi hävettää, mutta siihenkään ei kuole, päinvastoin: voi antaa itselleen häpeän siedätyshoitoa. Suomalainen kasvatuskulttuuri on ollut häpeällä kasvattamista ja itsetuntoa syövää. Onneksi meillä on mahdollisuus muuttua ja muuttaa ajattelu- ja käyttäytymistapojamme. Voimme opetella armollisuutta ja anteeksiantoa niin muita kuin itseämmekin kohtaan. Voimme opetella rakastamaan itseämme juuri sellaisina kuin olemme: vaillinaisina, inhimillisinä ihmisinä.

Oletko sinä myötätuntoinen? (Testi: Terveyspsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Maarit Lassander) Lue loppuun

Kun saapuu syys…

Kuva

lokakuu

Toivoisin sinunkin muistelevan,

päiviä kesämme kaunehimman,

aurinko hymyili suloisemmin,

rinnallas armahin kun astelin.

Kauan tuo kesämme kestänyt ei,

pois halla sen kukkaset vei.

Kesästä jäljelle jäi muisto vain,

polttava kaipuu nyt on rinnassain.

Ken muistoja mielessään kantaa,

paljon hän voi omistaa.

Ei niitä voi toiselle antaa,

ne syömmehen kätkeä saa.

Kun saapuu syys,

niin lehdet puiston

se hehkumaan saa loistoaan.

Kuin ikävyys,

mi kauniin muiston

voi synnyttää,

vaik suru jää.

Hetken lehdet nuo vielä hehkuu,

on loisto tuo jo viimeinen.

Ovat muistojemme lehdet kuolleet,

ne mennessään vie tuulonen.

Hetken lehdet nuo vielä hehkuu,

on loisto tuo jo viimeinen.

Ovat muistojemme lehdet kuolleet,

ne mennessään vie tuulonen.

Aito positiivisuus…jatkuu

Kuva

Kuva_viisas_elama

Viisas elämä messuilla 12.9-13.9.2015, jatkoa…

Filosofi Esa Saarinen luennoi hyvyydestä ( hyvyyden päälauseista ja pääsanoista, joista kirjoitin toisessa jtutussa) onnellisuudesta ja aidosta positiivisuudesta.

Aito positiivisuus soi syvältä ja luo rakentavaa, välittävää toimintaa

Saarisen mielestä tarvitsemme tietoista valintaa myönteisyyden ja rakkaudellisuuden hyväksi. Myönteisyys ei ole pintailmiö ( amerikkalainen keep smiling-asenne) vaan se on kokonaisasenne, joka yhdistää kiinnostuksen, kunnioituksen, läsnäolon, kyvyn virittyä toisen ihmisen merkityksellisyydelle ja tilanteiden ainutlaatuisuudelle.

Luento voi mahdollistaa ajattelun liikkeen

Luennoillaan Saarinen pyrkii luomaan oivalluksen ympäristön, jolloin kuulijat voivat kirkkaammin löytää yhteyden omiin ajatuksiinsa. Elämän runsauden oivaltaminen laajentaa käsityksiä. Ydinasia on käynnistää oman ajattelun ajattelu. Insinööri voi tutustua biologiaan, jolloin hän voi havaita ilmiöitä ympärillään monipuolisemmin kuin muuten tekisi. Uuden tavan tai taidon kehittyminen tottumukseksi vaatii säännöllistä, vaikka pientäkin harjoittelua päivittäin. 15 minuutin päivttäinen harjoittelu saa tavan automatisoitumaan ajan myötä.

Saarisen sanoin: ” samoin kuin päälauseiden ja pääsanojen avulla harjoitamme henkistä harkintalihasta , voimme harjoittaa henkisiä herkkyyslihaksiamme: pysähtymistä, elämän ihmeen ja runsauden äärellä jokainen hetki on ihme”.

Hyväntahtoisen rohkaisevassa avoimmuuden ilmapiirissä syntyy myönteisyyden kierre ja maaginen noste, oivallusten aalto, joka on kuitenkin yksilöllinen. Sydämellä näkee selvemmin; harjoittelu ohjaa sydämen suuntaiseen toimintaa. Henkinen kasvaminen ei ole koskaan hetken asia vaan vaatii harjoittelua.

Saarisen viesti oli, että kaikissa meissä on hyvää enemmän kuin päältä katsoen voisi aavistaa. Ajatus, jota jäin miettimään pitkään. Saarinen ei pettänyt nytkään omaperäisellä luennollaan.

”Aito positiivisuus soi syvältä…”

 

Kuva_viisas_elama

Viisas elämä messuilla 12.9-13.9.2015

Esa Saarinen astelee pantterikuositakissaan luennoimaan sankaruudesta, hyvyydestä, hyvän tekemisestä eikä petä tälläkään kertaa: hän antaa ajattelemisen aihetta.

 

Sankaruuteen tulee valmistautua

Esa Saarinen joutui puukotuksen uhriksi noin 1,5 vuotta sitten. Saarinen oli vaikuttunut ensiapuhenkilökunnan ammattitaidosta ja aidosta auttamistyöstä. Tekemisestä välittyi aito kiinnostus auttamiseen. Jokaisella on elämässään tilanteita, joissa voi välittää ja tehdä hyvää. Odottamattomiin tilanteisiin voi valmistautua ajattelemalla. Ajatteluaan voi ja tulee työstää esimerkiksi päälauseiden ja pääsanojen avulla.

Päälauseet ilmaisevat arvoja, joiden mukaan haluamme elää

Päälauseet ovat yksinkertaisia lauseita, jotka ilmaisevat aidosti niitä arvoja ja periaatteita, joiden mukaan haluamme elää. Päälauseet ovat henkilökohtaisia: jos ajattelet, että myötätunto on hyvä asia; päälause voisi olla ”Myötätuntoa kannattaa osoittaa” tai ” Jokainen ihminen on myötätunnon arvoinen”. Päälauseita kannattaa toistaa ja siten vahvistaa. ” Henkiset harkintalihakset ” kaipaavat harjoitusta. Kun eteen tulee haastava tilanne, vahvaksi kasvanut harkintalihas nostaa mieleen päälauseen ja ohjaa toimimaan sen mukaisesti eikä ihminen ole hetken impulssien vietävissä.

Pääsana on kuin majakka merellä

Pääsanat auttavat reagoimaan viisaasti äkillisissä tilanteissa. Pääsanaan tiivistetään esimerkiksi läheisen ihmisen olennaiset ominaisuudet. Vahvistavuuden näkökulmasta se toimii majakkana aavalla merellä ohjaten oikeaan suuntaan.

Saarinen kutsuu vaimoaan Pipsaa ”Kuningattareksi”, jolloin tuohon sanaan tiivistyy vaimon lämpö, välittäminen ja ainutlaatuisuus. ”Kuningatar” jo sanana herättää Esassa kunnioittamisen ja rakastamisen tilan.

Aito positiivisuus soi syvältä ja luo rakentavaa, välittävää toimintaa

Syvä positiivisuus soi syvältä; Saarisen mielestä tarvitsemme tietoista valintaa myönteisyyden ja rakkaudellisuuden hyväksi. Myönteisyys ei ole pintailmiö ( amerikkalainen keep smiling asenne) vaan se on kokonaisvaltainen asenne, joka yhdistää kiinnostuksen, kunnioituksen, läsnäolon kyvyn virittyä toisen ihmisen merkityksellisyydelle ja tilanteiden erityislaadulle. Saarinen pyrkii luomaan luennoillaan oivalluksen ympäristön, jolloin kuulijat voivat kirkkaammin löytää yhteyden omiin ajatuksiinsa.

Runsauden oivaltaminen laajentaa käsityksiä

Elämän runsauden oivaltaminen laajentaa käsityksiä. Ydinasia on käynnistää oman ajattelun ajattelu. Insinööri voi tutustua biologiaan, jolloin hän voi havaita ilmiöitä ympärillään monipuolisemmin kuin muuten tekisi. Uuden tavan tai taidon kehittyminen tottumukseksi vaatii säännöllistä, vaikka pientäkin harjoittelua päivittäin. 15 minuutin harjoittelu saa aikaan tavan automatisoitumisen ajan myötä.

Mitä ovat sinun päälauseesi ja pääsanasi?